Se on juuri lasten mahdollisuus saada matkapahoinvointia, yksi yleisimmistä perusteista lasten suuntaamisen muuttamiseksi eteenpäin suuntautuvaksi turvaistuimeksi, vaikka selkä menosuuntaan asennettava turvaistuin on todistetusti jopa 5 kertaa turvallisempi. Totuus kuitenkin on, että matkapahoinvointi on aistielinten välilläinen ristiriita tasapainon ja silmien välillä, ja erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkut ihmiset ovat todennäköisemmin alttiita sille. Siksi on tapahtunut, että lasten matkapahoinvointi on todennäköistä riippumatta matkustussuunnasta.
Luultavasti olet itsekin tuntunut pahoinvointia matkustaessasi autolla. Tätä pahoinvointitunnetta kutsutaan myös liikemarssitukseksi ja sen pääasialliset oireet ovat pahoinvointi, oksentelu, kalpeus, hikoilu, vetämättömyys ja jatkuva väsymys. Miksi siis tuntuu pahoinvointia autossa? Jotta keho voi määrittää sijaintinsa milloin tahansa, aivot keräävät jatkuvasti tietoa. Silmämme kertovat aivoille visuaalisesti havaitusta liikkeestä, kun taas tasapainoelimen, joka sijaitsee sisäkorvassa, kertoo sijainnistamme avaruudessa. Pahoinvointi autossa on seurausta ristiriidasta silmiemme välillä, jotka kertovat meidän liikkuvan nopeasti, sekä sisäkorvassa, joka ei havaitse mitään liikettä. Kun aivot saavat nämä ristiriitaiset signaalit, henkilö kehittää todennäköisesti joitain liikemarssitukseen liittyviä näkökohtia tai oireita (Zhang, Wang, Qi, Pan, Li & Cai, 2016).
Jelte Bosin (2017) mukaan, joka on asiantuntija havaitsevan ja kognitiivisen järjestelmän alalla TNO:ssa (Hollannin soveltavan tieteellisen tutkimuksen organisaatiossa), vauvat eivät kärsi liikemarssituksesta; ei ennen kuin he alkavat seisoa ja käyttää täysin liikkeen hallintamekanismia. Lasten kasvaessa liikemarssituksen vakavuus kasvaa ja se on suurinta 2–10-vuotiailla. Lisäksi yksilön alttius liikemarssitukselle on hyvin vaihtelevaa ja siihen on geneettinen alttius (Zhang ym., 2016). Tästä syystä jos lapsesi on altis liikemarssitukselle, se tapahtuu riippumatta matkustussuunnasta.
Lisäksi Bos (2017) toteaa, että “Jos jokaisella haitalla on etunsa, liikemarssituksen etu on, että se todennäköisesti edistää sopeutumista tai tottumista.” Vastasyntyneet matkustavat “selkä menosuuntaan”, joten jos emme käännä heitä ympäri, ei pitäisi olla suurempaa ongelmaa. Ymmärtääksemme tilannetta paremmin, ajatellaanpa samanlaista tilannetta: “rikkinäinen liukuportaikon ilmiö”. Kun liukuportaat eivät toimi, monet meistä tuntevat hyvin outoa tunnetta astuessaan niihin, melkein kuin tasapainon menetys tai huimaus. On jopa todistettu, että astumme niihin tarpeettoman nopeasti, ikään kuin ne toimisivat. Tämä tapahtuu huolimatta siitä, että tiedostamme täysin tosiasian, että liukuportaat eivät liiku, ja se on seurausta aivojemme toiminnasta aiempien kokemusten mukaisesti, kun liukuportaat olivat liikkeessä (Reynold & Brostein, 2003).
Lopuksi Bosin (2017) sanojen mukaan “autolla matkustaminen on monimutkainen ongelma. Se on luonnollinen reaktio epäluonnolliseen ärsykkeeseen, jota ei voida parantaa sellaisenaan. Mutta voimme pyrkiä helpottamaan oireita.” Siksi, jos lapsesi kärsii liikemarssituksesta ja haluat matkustaa niin turvallisesti kuin mahdollista, mutta myös niin mukavasti kuin mahdollista, Axkid suosittelee seuraavia vinkkejä:
1. Nuku
Pahoinvoinnin tunne lievenee, kun lapsi on taaksepäin kallistettuna ja rentoutunut. Ihanteellisin tilanne on kuitenkin, kun lapsi nukkuu, koska silloin tasapainoelimet ovat vähemmän herkkiä.
2. Tauot!
Raikas ilma auttaa paljon!
3. Vältä runsaita/painavia aterioita
Syö kevyitä aterioita tai välipaloja 24 tuntia ennen matkustamista ja yritä välttää suuria tai rasvaisia aterioita.
4. Oikea lämpötila autossa
Hanki paljon ilmaa. Autossa on oltava hyvin ilmastoitu kuumina päivinä. Avaa ikkuna, kun tuntuu siltä, että tarvitset enemmän ilmaa. Poista tilankäytön kannalta tarpeettomat lämpimät vaatekappaleet!
5. Älä katso alaspäin
Vältä kirjojen tai tablettien käyttöä.
6. Aja tasaisesti
Vältä äkillisiä nopeuden muutoksia, jarrutuksia tai jyrkkiä mutkia.
7. Mukavuus
On hyvä laulaa lauluja tai pelata pelejä (Bos, 2015).
Lähteet:
- Bos, J.E. (2015). Less sickness with more motion and/or mental distraction. Journal of Vestibular Research, Vol. 25, nº1, pp.23-33.
- Bos, J.E. (2017). Motion Perception and Sickness, Eye Movements and Human Performance. Recuperado de http://www.jeltebos.info/perception_sickness.htm
- Reynold, R.F. and Brostein, A.M. (2003). The broken escalator phenomenon. Aftereffect on walking onto a moving platform. Experimental Brain Research. August 2003, Vol. 151, Issue 3, pp 301-308.
- Zhang, L., Wang, J., Qi, R., Pan, L., Li, M. and Cai, Y. (2016). Motion sickness: Current Knowledge and Recent Advance. CNS Neuroscience & Therapeutics, 22(1), pp. 15-24.
Lue lisää lasten turvallisuudesta autossa:
Miksi Plus-testi on äärimmäisen vaikea läpäistä!
Syy siihen, miksi lapsesi tulisi matkustaa selkä menosuuntaan jopa 6-vuotiaaksi!
